Marjatta Nuoreva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Helvi Riitta (Iiris) Marjatta Nuoreva-Westerberg (27. helmikuuta 1944 Heinola9. toukokuuta 2021 Maarianhamina) oli suomalainen taidegraafikko.[1][2][3]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoreva syntyi sosiaalineuvos Vilho Nuorevan ja Helvi Pälviön perheeseen. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1967–1990 oli Jukka Erkki Ervamaa ja toinen vuodesta 1992 on kirjailija Caj Westerberg. Ylioppilaaksi Nuoreva tuli 1962, minkä jälkeen hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa 1963–1968. kuvaamataidonopettajaksi. Nuoreva työskenteli Alppilan yhteislyseon kuvaamataidon opettajana 1969–1973. Hän toimi Keski-Suomen läänintaiteilijana 1982–1986. Valtion taiteilijaeläke hänelle myönnettiin 2007.[1]

Taiteellinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grafiikan pariin ja Pentti Kaskipuron vaikutuspiiriin Nuoreva päätyi jo opintojensa loppuvaiheessa ja ryhtyi taidegraafikon alalle vuonna 1974. Nuoreva käytti teoksissaan melko harvinaista ja työlästä mezzotintaa, jota hän myös kehitti menetelmänä.[2] Nuoreva kuvasi varhaistöissään kukkia ja aluskasvillisuutta, mutta myöhemmin aiheiksi tulivat voimakkain viivoin piirretyt kivet, kalliot ja kivivyöryt.[4] Hänet palkitiin muun muassa 1. palkinnolla puolalais-suomalaisessa grafiikkakilpailussa 1977, valtion taidepalkinnolla 1977 ja Taide sairaalassa -ideakilpailun 1. palkinnolla 2009.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lasse Pajala, John Lagerbohm, Ulla Strengell-Silainen (toim.): Kuka kukin on 2011, s. 678. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
  2. a b Ilvas, Juha: Kansallistaidetta. Suomalaista taidetta Kansallis-Osake-Pankin kokoelmissa, s. 264–265. Marjatta Nuoreva. Helsinki: Kansallis-Osake-Pankki, 1989. ISBN 951-889-000-5.
  3. Lavonen, Kuutti: Marjatta Nuoreva-Westerberg 1944–2021. Helsingin Sanomat, 22.5.2021. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.5.2021.
  4. Facta 2001, WSOY 1985, 12. osa, palsta 182

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]